Download Soiden ekosysteemipalvelut TAPI

Soiden ekosysteemipalvelut
Tapio Lindholm
”Vesiensuojelu turvemailla” seminaari
Pe 8. 4. 2011 klo 9-16. Seinäjoki
Suomen luonnonsuojeluliitto,
Pohjanmaan piiri
What is the Millennium Ecosystem Assessment
(MA)?
• The Millennium Ecosystem Assessment (MA) was called for by the
United Nations Secretary-General Kofi Annan in 2000. Initiated in
2001, the objective of the MA was to assess the consequences of
ecosystem change for human well-being and the scientific basis for
action needed to enhance the conservation and sustainable use of
those systems and their contribution to human well-being.
• The MA has involved the work of more than 1,360 experts
worldwide.
• Their findings, contained in five technical volumes and six synthesis
reports, provide a state-of-the-art scientific appraisal of the
condition and trends in the world’s ecosystems and the services
they provide (such as clean water, food, forest products, flood
control, and natural resources) and the options to restore, conserve
or enhance the sustainable use of ecosystems.
Overview of Findings
– Over the past 50 years, humans have changed ecosystems more rapidly
and extensively than in any comparable period of time in human history,
largely to meet rapidly growing demands for food, fresh water, timber,
fiber and fuel
– The changes that have been made to ecosystems have contributed to
substantial net gains in human well-being and economic development,
but these gains have been achieved at growing costs in the form of the
degradation of many ecosystem services, increased risks of nonlinear
changes, and the exacerbation of poverty for some groups of people
– The degradation of ecosystem services could grow significantly worse
during the first half of this century and is a barrier to achieving the
Millennium Development Goals
– The challenge of reversing the degradation of ecosystems while meeting
increasing demands for their services can be partially met under some
scenarios that the MA has considered but these involve significant
changes in policies, institutions and practices, that are not currently
under way
History of the Millennium Assessment
•
The history of the MA can be traced to demands from both scientists and
policymakers. By the mid-1990s, many individuals involved in the work of
international conventions such as the Convention on Biological Diversity (CBD)
and the Convention to Combat Desertification (CCD) realized that the extensive
needs for scientific assessments within the conventions were not being met
through the mechanisms then in place. In contrast, effective assessment process
like the Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) did exist for such
treaties as the Framework Convention on Climate Change and the Montreal
Protocol on Substances that Deplete the Ozone Layer.
•
Scientists had also identified a need for an international ecosystem assessment.
Although major advances had been made in ecological sciences, resource
economics and other fields during the 1980s and 1990s, these new findings
appeared to be poorly reflected in policy discussions concerning ecosystems.
•
Recognizing these shortcomings, a panel of 40 leading scientists prepared a draft
international assessment - “Protecting our Planet, Securing our Future: Linkages
Among Global Environmental Issues and Human Needs”. The study, published in
November 1998 by UNEP, NASA, and the World Bank, called for “a more
integrative assessment process for selected scientific issues, a process that can
highlight the linkages between questions relevant to climate, biodiversity,
desertification, and forest issues.”
Ecosystem services suomeksi
Millennium Ecosystem Assessment 2005
käsitteet tavattu kääntää suomeksi näin
• Tuotantopalvelut, Provisioning services
• Säätelypalvelut, Regulating services
• Kulttuuripalvelut, Cultural services
• Kukevat palvelut, Supporting services
Provisioning
• 1. Providing or supplying
• 2. Something providing for the future (stock of
food)
• Suomeksi tarkoittaa turvata edellytykset tms.
• Eli turvata tuotannon edellytykset
Tuotantopalvelut kääntyisi englanniksi ”Production
services” vrt. turvetuotanto (peat production)
Focus: Ecosystem Services
The benefits people obtain from ecosystems
Focus: Consequences of Ecosystem Change for
Human Well-being
MMM Suostrategian MA tulkinta
©Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09; pohjakartta © Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659
Suomen luonnonsuojeluliiton
ekosysteemipalvelun määritelmä
Mikä on ekosysteemipalvelu?
•Ekosysteemipalveluilla eli luonnon palveluilla tarkoitetaan kaikkia ihmisen
luonnosta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Luonnon palvelut
ylläpitävät yhteiskuntaamme.
•Ne ovat luonnonvaroja kuten ravintokasveja, puuta tai lääkeaineita. Myös
luonnon toimintaa, esimerkiksi pohjaveden puhdistumista ja varastoitumista,
kutsutaan ekosysteemipalveluiksi.
•Luonnon palveluja ei kuitenkaan voida käyttää yli luonnon kestokyvyn.
•Aivan kuten monimutkainen koneisto tarvitsee kaikkia osasiaan, tarvitsee
luontokin monimuotoisuutta toimiakseen tuottavasti.
•Kun luonto yksipuolistuu, heikkenee sen kyky tuottaa luonnon palveluita ja
toipua häiriöistä: haavoittuvuus ilmastonmuutokselle ja
luonnononnettomuuksille kasvaa.
Ekosysteemipalveluiden jaottelu Sll
mukaan
• Tuotantopalvelut: Luonnosta saatavia hyödykkeitä, kuten syötävät
luonnonvarat ja maanviljelyn tuotteet, makea vesi, energia ja
raaka-aineet.
• Säätelypalvelut: Ilmaston säätely, tulvien tasaus ja pohjaveden
muodostuminen, veden puhdistus, tautien säätely, eroosion säätely
ja kasvien pölyttäminen.
• Kulttuuripalvelut: Tiede, taide, koulutus, toimeentulo, virkistys,
henkinen ja fyysinen hyvinvointi.
• Ylläpitävät ja säilyttävät palvelut: Geneettinen, lajistollinen ja
elinympäristöllinen monimuotoisuus. Ravinteiden sidonta ja kierto,
maaperän muodostuminen, veden kierto, vihreiden kasvien
yhteyttäminen eli fotosynteesi, hiilen sidonta.
Vad är ekosystemtjänster ?
De nyttor som människor får från ekosystem – 4 typer
• Producerande: Livsmedel som kött, fisk, grönsaker och
spannmål, träråvaror, kemikalier för läkemedel och
bioteknink samt genetiska resurser.
• Stödjande: Biogeokemiska kretslopp som omsättningen
av näringsämnen, kol och syre samt primärproduktion och
näringsvävens dynamik m m.
• Reglerande: påverkan på klimat och luftkvalitet, reglering
av översvämningar och upptag av koldioxid och närsalter
av mänskligt ursprung.
• Kulturella: Rekreation, turism, estetiska värden, andlig
välfärd, kulturarv, möjligheter till utbildning och
forskning, inspirationskälla för konst, litteratur, musik mm
Ekosystemtjänster Eva Mikaelsson Länsstyrelsen Västerbotten, RUS Ulrika Siira,
Skogsstyrelsen RUS
Ecosystem services. WP mukaan
• Provisioning services • food (including seafood and
game), crops, wild foods, and spices • water •
pharmaceuticals, biochemicals, and industrial
products • energy (hydropower, biomass fuels)
• Regulating services • carbon sequestration and
climate regulation • waste decomposition and
detoxification • purification of water and air • crop
pollination • pest and disease control
• Supporting services • nutrient dispersal and cycling •
seed dispersal • Primary production
• Cultural services • cultural, intellectual and spiritual
inspiration • recreational experiences (including
ecotourism) • scientific discovery
From Wikipedia, the free encyclopedia
Ekosysteemipalvelut ja luonto
• Kunkin ekosysteemin ominaisuudet tulee tunnistaa
erikseen. Esim. suot, kosteikot; suopellot, ojitusmetsät jne
ovat omia systeemejään.
• Ekosysteemien muuttamisen vaikutukset selvitettävä
• Näitten ominaisuuksien yleinen merkitys on suhteutettava,
erityisominaisuuksien ja määrän suhteen
• Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen auttaa
luonnonsuojelua (BD) antamalla argumentteja
• Täten ekosysteemipalvelujen ymmärtäminen on BD
suojelun sovellutus
• BD ei ole yksi ekosysteemipalvelu muiden joukossa, BD on
koko jutun takana
Ekosysteemipalvelun arvottaminen
• Ekosysteemipalveluiden arvottaminen on vaikeaa, koska vain osalle
palveluista on pystytty määrittämään taloudellinen arvo.
• Useimmat soiden palveluista ja tuotteista ovat markkinattomia ja
usein myös kaikkien vapaasti käytettävissä.
• Osa palveluista ja tuotteista ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden
käyttöä olisi vaikea rajoittaa. Esimerkiksi maiseman tai puhtaan
ilman nauttimisesta ei ketään pääsääntöisesti voida sulkea pois.
• Osa palveluista taas on säännelty kaikkien käytettäviksi, esimerkiksi
jokamiehenoikeus takaa kaikille pääsyn luontoon.
• Julkishyödykkeet hyödyttävät yleisesti koko yhteiskuntaa ja niiden
arvostus ilmaistaan useammin julkisessa keskustelussa tai
poliittisissa päätöksissä kuin markkinoilla.
• Usein ekosysteemipalveluista saatua hyötyä ei edes tunnisteta,
ennen kuin kyseessä oleva hyöty menetetään tai se tulee niukaksi
(Haltia & Horne. 2010).
EU ja ekosysteemipalvelut
• EU on korostanut ekosysteemipalveluiden
merkitystä hyväksyessään luonnon
monimuotoisuudelle asetetun uuden tavoitteen
(ympäristöneuvosto 15.3.2010).
• Luonnon monimuotoisuuden häviämisen
pysäyttämisen lisäksi tavoitteena on pysäyttää
ekosysteemipalveluiden häviäminen vuoteen
2020 mennessä. Tavoitteena on myös ennallistaa
ekosysteemipalveluita niin paljon kuin
mahdollista.
SYKE + MMM = ?
• Ekosysteemipalveluja arvottamalla pyritään arvioimaan
ekosysteemipalvelun arvoa etukäteen, jolloin se voidaan
ottaa huomioon maankäytön päätöksenteossa ja
ohjauskeinojen kehittämisessä.
• Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa Suomen
ympäristökeskuksen koordinoimaa yhteistutkimushanketta
Soiden ja turvemaiden ekosysteemipalveluiden arviointi ja
arvottaminen.
• Hankkeeseen osallistuvat Suomen ympäristökeskuksen
lisäksi Pellervon taloustutkimus, Metsätalouden
kehittämiskeskus Tapio, Helsingin yliopisto ja Institute for
European Environmental Policy (Bryssell/Lontoo). Hanke on
alkanut vuonna 2010 ja jatkuu vuoteen 2012.
Soiden ekosysteemipalvelut
• tukevat palvelut (Supporting)
– Ravinteiden kierto
– Maannoksen muodostaminen
– Perustuotanto
Soiden ekosysteemipalvelut
• Tuotannon edellytysten turvaamisen palvelut
(tuotannonpalvelut, tuottavuuspalvelut)
(Provisioning)
– Ruoka
– Juomavesi
– Puu ja kuitu
– Polttoaine
– ..
Soiden ekosysteemipalvelut
• Säätelypalvelut (Regulating)
– Ilmaston säätely
– Tulvien säännöstely
– Tautien säännöstely
– Veden puhdistaminen
Soiden ekosysteemipalvelut
• Kulttuuriset palvelut (Cultural)
– Esteettiset
– Henkiset
– Kasvatukselliset
– Virkistykselliset
Assessment Panel, Director, Chairs of Board of
Editors
• Assessment Panel
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Harold A. Mooney (co-chair), Stanford University, United
States
Angela Cropper (co-chair), Cropper Foundation, Trinidad
and Tobago
Doris Capistrano, Center for International Forestry
Research, Indonesia
Stephen R. Carpenter, University of Wisconsin, United
States
Kanchan Chopra, Institute of Economic Growth, India
Partha Dasgupta, University of Cambridge, United
Kingdom
Rik Leemans, Wageningen University, Netherlands
Robert M. May, University of Oxford, United Kingdom
Prabhu Pingali, Food and Agriculture Organization of the
U.N., Italy
Rashid Hassan, University of Pretoria, South Africa
Cristián Samper, Smithsonian National Museum of
Natural History, U.S.
Robert Scholes, Council for Scientific and Industrial
Research, South Africa
Robert T. Watson, World Bank, United States (ex officio)
A. H. Zakri, United Nations University, Japan (ex officio)
Zhao Shidong, Chinese Academy of Sciences, China
• MA Director:
• Dr. Walter Reid, Millennium Ecosystem Assessment,
Malaysia and United States
• Editorial Board Chairs:
• José Sarukhán, Universidad Nacional Autónoma de
México, Mexico
• Anne Whyte, Mestor Associates Ltd., Canada
MA Board
• Members at Large
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Fernando Almeida, Business Council for Sustainable
Development ­– Brazil
Phoebe Barnard, Global Invasive Species Programme,
South Africa
Gordana Beltram, Ministry of Environment, Slovenia
Delmar Blasco, Spain
Antony Burgmans, Unilever N.V., The Netherlands
Esther Camac, Asociación Ixä Ca Vaá de Desarrollo e
Información Indigena, Costa Rica
Angela Cropper (ex officio), The Cropper Foundation,
Trinidad and Tobago
Partha Dasgupta, University of Cambridge, U.K.
José Maria Figueres, Fundación Costa Rica para el
Desarrollo Sostenible, Costa Rica
Fred Fortier, Indigenous Peoples' Biodiversity Information
Network, Canada
Mohamed H.A. Hassan, Third World Academy of Sciences,
Italy
Jonathan Lash, World Resources Institute, United States
Wangari Maathai, Ministry of Environment, Kenya
Paul Maro, University of Dar es Salaam, Tanzania
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Harold Mooney (ex officio), Stanford University, United
States
Marina Motovilova, Laboratory of Moscow Region, Russia
M.K. Prasad, Kerala Sastra Sahitya Parishad, India
Walter V. Reid, Millennium Ecosystem Assessment,
Malaysia and United States
Henry Schacht, Lucent Technologies, United States
Peter Johan Schei, The Fridtjof Nansen Institute, Norway
Ismail Serageldin, Bibliotheca Alexandrina, Egypt
David Suzuki, David Suzuki Foundation, Canada
M.S. Swaminathan, MS Swaminathan Research
Foundation, India
José Galízia Tundisi, International Institute of Ecology,
Brazil
Axel Wenblad, Skanska AB, Sweden
Xu Guanhua, Ministry of Science and Technology, China
Muhammad Yunus, Grameen Bank, Bangladesh
MA Board
• Co-chairs
•
•
Robert T. Watson, World Bank
A.H. Zakri, United Nations University
• Institutional Representatives
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Salvatore Arico, United Nations Educational, Scientific and Cultural
Organization
Peter Bridgewater, Ramsar Convention on Wetlands
Hama Arba Diallo, United Nations Convention to Combat
Desertification
Adel El-Beltagy, Consultative Group on International Agricultural
Research
Max Finlayson, Ramsar Convention on Wetlands
Colin Galbraith, Convention on Migratory Species
Erika Harms, United Nations Foundation
Robert Hepworth, Convention on Migratory Species
Kerstin Leitner, World Health Organization
Alfred Oteng-Yeboah, Convention on Biological Diversity
Christian Prip, Convention on Biological Diversity
Mario Ramos, Global Environment Facility
Thomas Rosswall, International Council for Science
Achim Steiner, IUCN–The World Conservation Union
Halldor Thorgeirsson, United Nations Framework Convention on
Climate Change
Klaus Töpfer, United Nations Environment Programme
Jeff Tschirley, Food and Agricultural Organization of the United
Nations
Alvaro Umaña, United Nations Development Programme
Ricardo Valentini, United Nations Convention to Combat
Desertification
Hamdallah Zedan, Convention on Biological Diversity
Visit the MA Website
www.MAweb.org
•All MA reports available to download
•Access to core data
•MA ‘outreach’ kit
– Slides
– Communication tools